| Alkuperäisteos | S.E. Hinton; Outsiders |
| Dramaturgia ja ohjaus | Minna-Stiina Saaristo |
| Tuotanto ja markkinointi | Sini Männistö |
| Ensi-ilta | 14.06.2002 |
Näytelmän muun työryhmän ja näyttelijöiden tiedot löydät TÄÄLTÄ
Tuotanto toteutettiin yhteistyössä Kaarinan kaupungin työvoimatoimiston kanssa.
Näytelmää esitettiin Storm Motors´in varastolla, Piispanristillä yhteensä 22 kertaa. Esitys vieraili Mikkelin Työväen Näyttämöpäivillä 2003.
”Miksi nuori tappaa?!” Esitin tämän kysymyksen huhtikuun lopussa teatteri-ilmaisun kurssilleni, alustuksena improvisaatioharjoitukselle. Kysymystä seurasi vilkas keskustelu –ryhmässä ei enää arasteltu puhua vakavistakaan asioista, olimmehan tavanneet samalla porukalla jo puolentoista kuukauden ajan lähes päivittäin. Mielipiteet olivat siis rehellisiä ja selvästi punnittuja. Syitä erityisesti viime aikojen järjettömältä tuntuvalle nuorten väkivallalle haettiin niin turvattomuudesta, huomionkipeydestä, kuin tarpeettomuuden tunteestakin. Lopulta keskeiseksi tekijäksi nuorten pahaan oloon kiteytyi rajojen ja rakkauden puute. Tästä keskustelusta alkoi OUTSIDERS-tekstin ja Kaarinan Nuorisoteatterin yhteinen taival.
Matka on ollut pitkä, muttei missään vaiheessa kivinen. Maaliskuun puolessavälissä olin
siis kohdannut Kaarinan Nuorosoteatterin palkkaamana ohjaajana työvoimatoimiston
”Kuntouttavaan työtoimintaan” osoittamat seitsemän työtöntä nuorta ja muutaman aikuisen.
Porukka kasvoi nopeasti seitsemääntoista, eikä kukaan enää pysynyt perässä nimikkeissä,
joilla kukin kurssille osallistui. Nyt meitä on kaikkiaan 30, työtoimintalaisia,
työharjoittelijoita, työkokeiluun tulleita, pelkästä uteliaisuudesta porukkaan liittyneitä
ja muutama koululainenkin. Nuorin sakista on ekaluokkalainen, vanhin päälle neljänkymmenen,
ja kahdeksan jäsentä on peräisin yhdestä ja samasta perheestä! (yhdeksäs auttaa kaitsemaan
kymmenettä, yhdettätoista ja kahdettatoista…).
Teatteri-ilmaisun, improvisaation ja ryhmätyön kurssin jatkoksi päätettiin valmistaa näytelmäksi S.E. Hintonin OUTSIDERS. Kun 14 vuotta sitten Turussa edellisen kerran esitetyn näytelmän tekstiä ei löytynyt mistään ja elokuvastakin oli vain hämäriä muistoja ohjaajan omasta teini-iästä oli ainoa vaihtoehto kokonaan uusi näyttämösovitus. Harvoin silti tarjoutuu ohjaajalle näin ainutlaatuista tilaisuutta: dramatisoida romaania näytelmäksi suoraan näyttelijöidensä suuhun, näiden persoonan, jopa puhetyylin hyvin tuntien. Varsin armottomalla kouralla jouduin kohtelemaan etenkin 30 vuotta sitten kirjoitetun tekstin kieliasua ja terminologiaa; Nykyisin käytetyimpiä kirosanoja kadulla eivät taida olla ”lempo” ja ”Voi veljet”, eikä elokuvissa käydessäkään tuskin enää popsita ”paahdettuja maissinjyviä”?! OUTSIDERSin tarina ja sen maailma sen sijaan ei -valitettavasti- ollut vanhentunut päivääkään, pikemminkin päinvastoin.
OUTSIDERS sai Kaarinalaiset kasvot, kun Storm Motor luovutti esityspaikaksi vanhan betonisen
varastonsa Piispanristillä, ykköstien varrella. Satojen remontti-, siivous-, rakennus- ja
ennenkaikkea harjoitustuntien jälkeen, urakan jo melkein tunnuttua toivottomalta löytyi tiimistä
vielä viimeinen voimanponnistus ja Hintonin rankka teksti sai Kaarinassa arvoisensa
tulkitsijan; Työttömät, ”vaikeat tapaukset” ja ”kaiken kokeileet”, yhdessä ”tavallisten”
teatteriharrastajien kanssa puhuvat omalla kielellään siitä maailmasta, josta lööpit kertovat
vain oireita, jossa helpotus tulee pullosta, pilvestä tai piikistä ja jossa rahan määrällä tai
vanhempien koulutuksella ei enää ole merkitystä, kun rajat ja rakkaus puuttuvat ja hätää huudetaan
ulos väkivallalla. Ja jossa kuitenkin, erästä kurssistamme esitettyä kommenttia siteeraten
”Vaikeillakin tapauksilla on näköjään toivoa!”
Minna-Stiina Saaristo, ohjaaja
Otteita esityksen saamasta kritiikistä:
”Kauniin, karhean ja elämänmakuisen kokemuksen saa, jos rohkenee Piispanristintie ykköseen, jonne Kaarinan Nuorisoteatteri on tehnyt huikean version S.E. Hintonin romaanista OUTSIDERS. --- Esityksen tarkasti hallittu visuaalisuus vertautuu myös [F. Coppolan ”OUTSIDERS”] elokuvaan ja nerokkaasti käytetty tila avaa katsojalle jopa maisemakuvia. --- Esittäjien voima, vimma ja vahvuus nostivat teoksen nautittavan korkeatasoiseksi. Esitystä voi suositella kaikille laatuteatterin ystäville.” (Laura Norrman, TS)
”--- Tapahtuu ihme, jota teatterissa toivoisi useamminkin saavansa todistaa; Näyttelijät eivät enää esitä roolejaan, vaan roolit näyttelijöitään. Hallittu vimma, jolla ryhmä ylittää itsensä vie katsojan sydämen. --- On ilo todistaa luottamusta taiteen ihmeitätekevään vaikutukseen. --- Elämys syntyy teosta, jolla ihminen hämmästyttää sekä itsensä, että muut. OUTSIDERSin kaarinalainen toteutus täyttää kriteerin komeasti.” (Leena Lander kolumnissaan, TS)
” OUTSIDERS on tätä päivää. Saaristo on sovittanut tapahtumat nykypäivän Turkuun, missä ongelmanuorten elämää ohjaa jengi, viinan ja pillerien käyttö. --- Katsomoon näkyy, että näyttelijäjoukko tekee työtä koko sydämellään. --- OUTSIDERS on näytelmä, joka monenkin olisi syytä katsoa. Se sopii niin nuorille, kuin aikuisillekin. --- OUTSIDERS ei ole aiheestaan huolimatta pelkkä ankeutta. Siinä on myös runsaasti lämpimiä ihmissuhteita ja jopa hersyvää huumoria.” (Jari Malm, Kaarina –lehti)
” Iriz Pappinen on upea Krisse, Tipi Hirvikangas on herkän ujosti läsnäoleva Joni, Jussi Etholèn on täyteläinen Santtu, Toni tähti on kipinöivä Gägi, Jani Portaanoja on huikea Rauttis. Kaikki 25 esittäjää, pienet ja suuret, rakentavat samaa tarinaa, omansa antaen…” (Laura Norrman, TS)
”Jussi Etholènin näyttelijäntyötä Santtuna on todella nautinto seurata. Tipi Hirvikangas eläytyy aidosti elämässään epäonnistuvan, surkean Jonin rooliin. Todella luontevia ovat osissaan myös Iriz Pappinen, Tony Tähti ja Juha Pesonen…” (Jari Malm, Kaarina –lehti)